perjantai 17. heinäkuuta 2009

Kutteristaagi

Kutteristaagi oli ollut Onnettaren työlistoilla siitä lähtien kun keulapurje vaihtui rullaksi ja fokkaa ei tullut hankittua. Kovemmassa kelissä ajo onnistuu kyllä rullatulla purjeellakin, mutta vielä kovemmassa kelissä olisi mukava ajaa ihan oikealla fokalla. Erillinen staagi tuli varteenotettavaksi vaihtoehdoksi lähinnä sen takia, että ajatus jumalattoman kokoisen rullapurjeen vaihtamisesta myrskyävällä merellä ei ole järin houkutteleva. Siis: Genua rullalle, kutteristaagi kiinni ja fokka ylös. Noin periaatteessa.

Nyt, kun keulastaagi siellä on, kehotan kyllä lukijoita tarkkaan harkitsemaan ennen tähän työhön ryhtymistä. Homma oli nimittäin melko työläs ja kallis.

Aloitin rakentamalla keväällä maston yläpäähän kiinnityshelan staagille. Kotoa löytyi sattumalta juuri sopivankokoinen 3 mm paksu RST-levysoiro, jonka saatoin taivutella pannaksi maston ympärille. Panta kiinnitettiin mastoon 4 pitkällä ruuvilla ja sen päistä taivuteltiin ulkonema, johon porasin 8 mm reiän. Näin hela tuli maston ympäri ja veto helaan sen molempien päiden läpi. Nätti ja kestävä ratkaisu ilman hitsisaumaa. (kuva tulee kun masto on taas alhaalla). Oman värityksensä taivutteluun antoi se, että olin menossa seuraavana päivänä jalkaleikkaukseen ja 4 viikon sairaslomalle. Piti vähän kiirettä.

Sairaslomalta tilasin halvan punnan Englannista Sea Teachistä Seasuren "inner forestay leverin" sekä Wichardin "folding double padeyen" ja kannen alle tulevan Wichardin vedonjohtokoukun. Bläjäykselle tuli hintaa 330 euroa. Aina ystävällisen palvelun Maritimista ostin mastohelaan Wichardin lyyrasakkelin sekä siihen staagille kiinnikkeen, nostinköyden ja nostimelle plokin. 150 euroa. Erityisesti nostinköysi oli julmetun kallis.

Lopuksi kaivoin esiin vanhan keulastaagin ajalta ennen rullaa. Kiipelilyä harrastava lady vedettiin mastoon kaikkien nostinrensseleiden ja keulastaagin kanssa. Kansihelan paikka sovitettiin ja staagiin otettiin merkintä lyhennystä varten. Lady ja rensselit otettiin alas mastosta, minkä jälkeen kansihela asennettiin. Se tuli varsin lähelle päästaagia koska tavoitteena oli enemmän fokan kuin myrskyfokan lennättäminen.

Baltic Rigging lyhensi staagin ja antoi vinkin vedonpoistorakenteeksi kannen alle: lyhennetty vanttiruuvi. Paikassa oli näet vain 15 cm tilaa mutta tarvittiin tarpeeksi järeä ruuvi. Keulasteeviin päätin pitkän pohdinnan jälkeen laittaa silmukkaruuvin läpipulttauksella. On lähdettävä siitä, että staagin veto tulee lähes kokonaan tähän silmukkaan, joten puuhun ruuvaaminen epäilytti liikaa. Ruuvi tuli Balticilta ja sain lyhennytettyä sen eräässä metallipajassa.

Silmukkaruuvin poraus onnistui hyvin, ja lopulta monen illan pähkimisen jälkeen kokonaisuus oli valmis. Lady vedettiin vielä mastoon viemään rensselit lopulliselle paikalleen, ja kokonaisuutta kokeiltiin. Hyvältä näytti. Ja kun vielä vanha fokkakin soveltui aika kivasti (tosin itseskuuttauksen kannalta fokka on liian pitkä..) voi todeta että seuraavaksi on edessä kevyen kelin testaaminen.